Kohti Vigoa
Aamu valkeni ulapalla. Nousemisen kanssa ei pidetty mitään kiirettä ja kello oli säädetty
soimaan vasta 08.30. Sauna, aamiainen ja kahvi kannella nautittiin hyvässä järjestyksessä.
Kannella myös katseltiin maisemia kun hiljalleen ajettiin merenlahteen, jonka pohjukassa
Vigon kaupunki sijaitsee. Saapumisaikaamme vuorovesi oli miltei alimmillaan ja rannat
olivat upeita valkoisia hiekkarantoja.
Vigon edustan maisemia
Luotsi nousi kyytiin ja rantauduimme Vigon risteilijäterminaaliin. Koska vedenpinta oli
melkein alimmassa vuorokautisessa tasossaan, tuotti laskusillan järjestäminen paikalliselle
satamahenkilökunnalle suuria ongelmia. Laiturille kerääntyi runsas kolleegio erilaisiin univormuihin
pukeutuneita päänraapijoita. Lopulta operaatio onnistui, kahden pick-up -maasturin ja trukin
avittamana.
Vigon risteilijäterminaali
Paikalliset päänraapijat koolla
Kaupungille
Vigo ei ole mikään turismin keskus, koska sijainti maan luoteiskärjessä ei ole erityisen
keskeinen. Risteilijäliikenteen kannalta kaupunki on kuitenkin otollisessa paikassa, sillä
se on hyvä etappi ennen pitkää Biskajanlahden ylitystä. Niinpä tähän oljenkorteen on tartuttu
oikein kaksin käsin, sillä heti uutuuttaan kiiltelevän risteilijäterminaalin viereen on
rakennettu iso kauppakeskus ja muutenkin turistipyydykset keskittyivät satamakortteliin.
Kävelimme rannasta ylöspäin kaupungille. Tämäkin kaupunki on rakennettu reippaasti
nousevalle rinteelle. Pääkatu kuhisi elämää, mutta heti kun käveli korttelin sivuun,
kaupunki hiljeni. Olutkuppilat olivat keskittyneet keskusaukiolle ja tässä kohtaa nautimme
huurteiset San Miguelit.
Vigon keskustakorttelit on rakennettu moneen tasoon
Vigon keskusaukio
Vigon keskustakortteleita mereltä katsottuna
Koska laiva lähti vasta kello 21.00, päätimme lähteä puoli kuuden aikaan vielä takaisin
kaupungille, tarkoituksenamme syödä jotain. Mutta sehän ei ollutkaan niin helppoa.
Ravintoloilla on siesta-aika kello 16.00-20.00. Silloin ollaan ihan kiinni. Ja kaikki
noudattavat samaa sääntöä. Kahdeksan oli kuitenkin meidän kannaltamme liian myöhään.
Niinpä söimme laivalla nupit turvoksiin ja nukkumaan hakeuduttiin melko pian.
|
|