.:. Aitoc's Avon - Tanska 2007 .:. Sanni, Sonja ja Jaakko Saksan kautta Tanskaan 2007 Sannin tulevan sulhon tapaaminen vaati kaikenlaista järjestelyä. Ensinnäkin matkasuunnitelmaa ei lyöty heti lukkoon, oli vaihtoehtoina teetättää vasta-ainetestit ja ajaa Ruotsin kautta, tai hypätä laivaan Helsingissä ja poistua toiselle maaperälle Saksassa Rostockissa, tai lentää koneella, Sanni ruumassa ja tällöin olisi vain Jaakko lähtenyt matkaan. Koska molemmat pidämme kovasti Saksasta ja pienen talvilomareissun yhdistäminen oli hyvin luonnollista tähän väliin, varasimme kahdelle henkilölle ja koiralle matkan Rostockiin vievään paattiin. Autona mun volvo oli paras vaihtoehto, Sanni toki yksin matkustavana prinsessana pääsisi matkustamoon eikä joutuisi yksin sikaosastolle. Ensimmäinen ongelmakohta vaan iski Jaakon mieleen vuorokautta ennen matkaan lähtöä, oliko tosiaan Saksassa nastarengaskielto? Hätä ei ollut sen näköinen, löytyi netistä myynnissä olevat suht hyväkuntoiset kitkat suht edullisesti, ei haluttu kokeilla millaista olisi ajella Suomen jäisillä teillä kesärenkailla. Kitkat vaihdettiin alle lähtöpäivän aamuna kaverin avustuksella. Kaikki Sannin tarvittavat paperit oli katsottu kuntoon ja pakkasin vielä meidän kaikkien vermeet sillä aikaa kun Jaakko haki siskoni pentujen ja Alman & Ilonan hoitajaksi. Taidekuva Sannista, kotipihalla 30.11.2007 illalla. Lähtöhetki. Satamassa tuli olla puoltatoista tuntia ennen laivan lähtöä, laivan oli määrä irrottautua satamasta klo22. Ajoimme vielä kaupan kautta, haettiin pientä iltanaposteltavaa laivalle ja varmuuden vuoksi käteistä jos muovikäteinen sanoisi syystä tai toisesta itsensä irti. Selvityksessä olimme hieman kahdeksan jälkeen ja kukaan ei ollut kiinnostunut koirasta joka katseli maailmaa välissämme. Saatiin kaikille liput kouraan ja siirryttiin seuraavaan paikkaan jonottomaan, tällä kertaa jo laivaan. Kyllähän se hieman jännitti. :) Keräsin laivaan tulevat tavarat yhteen paikkaan, turhat saisi jäädä vuorokauden kestävän laivamatkan ajaksi autoon. Matkaa määränpäähämme satamasta katsottuna. Kibaek, täältä tulemme. Sonjan maihinnousu/hyttikortti, Sannin kuponki. ;) Sanni ihmeissään autossa, mihin ollaan menossa? Innoissaan oleva pieni koiruus joka ei malttanut paikallaan pysyä. Laivalla kannoin Sannin autokannelta sisätiloihin ettei tassut heti tule ihan öljyisiksi. Tassut kun sai lattiaa vasten, Sanni aloitti villin haistelun ja heilumisen, juma, siis missä ollaan. Portaat juostiin ylös ja hyttikäytävällä vipitettiin vauhdilla. Näki rakkaasta kuinka kivaa oli olla vain mamin ja Jaskan kanssa liikenteessä. :) Hyttimme oli aivan käytävän perällä ja siellä tsekattiin tottakai heti joka nurkka ja sänky oli se Sannin paikka, luonnollisesti. Tuli otettua viltti mukaan ettei lakanat mene ihan sotkuisiksi heti. Hytissä, kaunis Sannimme. Passikuva. Sängyllä viltin päällä. Kivaa on. :) Iltaeväät maistui myös Sannille. Me muut matkalaiset vaikka Sanni pääosassa onkin. Sonja. Jaakko. Pissapaikkalaatikkoa mietin alkuun kuinka Sanni hienohelma tulisi siihen suhtautumaan, neidillä kun tuntuu joskus olevan vaikeaa käydä hädillään ihan hihnalenkilläkin jos on liian sottaista pusikossa. ;) Eipä siinä onneksi ollut ongelmaa. Laatikko oli pieni mutta onneksi siisti ja varmasti juoksuilla oli oma osansa asiaan ja hätien tekeminen oli siksi helpompaa kun sai merkkailla. Tosin ihan kaikkea ei laatikkoon asti tullut ja vain ensimmäinen pissikerta oli se helppo, muuten piti hieman suostutella. Hytissä Sanni malttoi olla hyvin yksin kun käytiin katselemassa hieman paikkoja, laiva oli pieni mutta jotain sieltä kuitenkin löytyi. Lähdettiin etsimään pissipaikkaa. Sanni hyttikäytävällä joka oli pitkä.. Kannella haisteltiin meri-ilmaa. Valitettavasti oli niin pimeää ettei mitään nähty. Sanni pissillä. ;) Helsinki jää taakse. Hytissä luun syöntiä kun me käytiin katselemassa paikkoja. Iltaunilla. Halihetki mamilla ja Sannilla. 24.5h aikana oli aikaa leikkiä.. 1. joulukuuta olikin sitten iltaan asti kiikkumista laivalla. Käytiin Jaakon kanssa kertaalleen syömässä keskellä päivää, oikein hyvät pöperöt oli (Sannikin sai niistä osansa). Sanni nukkui vieressä koko yön. Aamu-uninen Nunnu. Kannella oli hieman tuulista. ;) Ongelmia oli itse kullakin pitää homma kasassa. HAH. :D Toscakakkulähetys Sannille seisovasta. Ei se ole vihainen. Se vaan syö. ;) Hyvää oli. Jaakko ja Sanni iltaunilla. Saapuminen Rostockiin. Sanni ensimmäistä kertaa ulkomailla. :) Katselemassa satama-aluetta. Saksahaistelua. Lintubongaus. Autolle pääsi vasta kun oltiin aivan satamassa, kannoin Sannin taas öljyisellä kannella. Kukaan ei maissa ollut edelleenkään kiinnostunut koirasta joka notkui välissämme katsellen ihmeissään maailmanmenoa. Eli hyvin saatiin salakuljetettua koira Saksaan. ;) Matkaa määränpäähän maateitse. Perillä Rostockissa oltiin tosiaan klo 21.30 paikallista aikaa, eli jo kovin pimeää, sen lisäksi satoi melkein koko ajan kuin esterin perseestä, joten kuvat Saksanmaalta ovat kovin vähäisiä, ts, niitä ei ole. Tutustuttiin hieman Rostockin lauantaiseen iltamenoon ja sitten lähdettiinkin puskemaan hiljalleen kohti määränpäätä. Kiire ei ollut. Huoltoasemalta haimme pientä naposteltavaa ja juotavaa ja suuntasimme itsemme Lübeckiin missä kävimme mäkkäriaterialla ja haimme Sannille vettä. Kaupungilla löysimme wlan-yhteyden, heh, mitä toki hieman käytimme ja lähetimme mm terveiset Suomeen. Lübeckin jälkeen ajoimme yksinkertaisesti vaan pimeässä, Kielin kanava valaistuna oli suht hieno. Saksan ja Tanskan raja vaan ylitettiin, koira jälleen nuuskien innoissaan meidän keskellä että mitähän nyt tapahtuu. Tanskan puolella ajoimme katsomaan ensin suurin piirtein missä Kibaekin määränpäämme sijaitsee, siitä sitten Herningiin aamupalalle (tuoreita sämpylöitä ja kahvia) ja soitto Anne Marielle olisiko Oskar jo hereillä. :) Kävimme siis heti sunnuntai-aamusta Sannin kanssa moikkaamassa toivottavasti tulevien pentujen isää ja komea oli poitsu kerta kaikkiaan! Oskar rakastui tyystin Sanniin ja ei kauaa mennyt niin pariskunta sai jo toisensa. Saimme ohjeet kuinka löydämme hotellille ja sovittiin koska tulemme taas käymään. Hotelli sijaitsi Herningissä ja kahden aikaan saisimme huoneen käyttöömme, oli siis aikaa tutustua hieman paikkoihin (ulkoilemaan ei tehnyt mieli, vettä tuli edelleen kuin ..) ja löytyihän sieltä hotellin pihalta taas wlankin. Sanni hotellin edessä Tanskassa odottelemassa. Jaska odottelee.. Sonjaa väsyttää? Jälleen halihetki Nunnun kanssa. Heh, Nunnun ja Jaskan halit. Kaunis Sannukka. Hotellihuone oli oikein mukava ja Sanni valitsi sängyn heti taas omakseen. Kävimme syömässä kaupungilla ja lepäilimme hieman ennen kuin kuuden aikaan taas kävimme Oskarin luona. Astutus onnistui jälleen. Tervetuloa Mokinen joo.. Tuli mieleen että olisi pitänyt sanoa nimeksi Nunnu Kaunis. Sannia unettaa. Sanni hotellin käytävällä. Pariisissako siinä oltiinkin? 3. joulukuuta heräsimme kellolla kuudelta, tai niin kuin hetkeä myöhemmin kävi ilmi, olin jättänyt Suomen ajan kännykkään ja Jaakko oli juuri siihen laittanut sitten herätyksen. Aamupalalla oli hieman hiljaista kuudelta aamulla kun vasta puoli seitsemän sen oli määrä alkaa. ;) Tulipahan herättyä ajoissa ainakin ja saatiin päivästä kaikki irti, heh. Sannukka vällyjen seassa. Sanni. Hotellihuoneen eteisessä. Aamu kuuden hali. Sannille tuliaisia aamupalalta. Juustotuliainen. Sanni rakastaa omenaa! Kovin mieluinen eväs siispä. Hotelli sitten luovutettiin hyvissä ajoin ja päätettiin että aloitetaan kotimatka samalla, ehditään tutustua Saksaan paremmin. Käytiin ensin vielä viimeisen kerran moikkaamassa ihanaa Oskaria. Tassuja sotkussa. :) Ihana pariskunta. Toivottavasti saadaan seurata jälkikasvua 9vk'n kuluttua. Komea Oskar. Oskar. Hyvästien aika. Tanskassa ei sitten käytykään kuin oikeastaan Billundissa piipahtamassa pikaisesti, pitihän sitä Legolandin porteilla käydä. Legoland. Hyvässä vartioinnissa. Sannukka. Sanni pääsi mukaan ajelemaan nurmikkoa. Mukana haastattelussa. Ja mukana muuten vain patsastelemassa. Tanskassa tosiaan oltiin. Ilma oli jälleen sellainen että suurimman osan ajasta satoi kuin esterin hanurista, mutta toisaalta saman aikaisesti paistoi aurinko. Päästiin muutaman kerran ulkoilemaan hieman selvemmässä säässä, mm käytiin tsekkaamassa Kielin kanavan rantoja. Rajan yli tosiaan taas vaan ajettiin. Eli oli ainakin todistettu että koiran voi siis kuljettaa helposti Suomesta Saksaan, sieltä Tanskaan ja vielä takaisin Saksaan.. Sonja-matkalainen. Hm. Jaakko-matkalainen, lisukkeena yksi linssilude. :D Kielin kanavan sivuhaaran sorsia. Ihana valkoinen ankka. Hieno kyltti. Ei tosiaan tehnyt mieli edes jättää noudattamatta, Sannilla sellainen veto Kielin kanavaan koko ajan.. Kielin kanavan pitkä silta. Koska aikaa oli riittävästi, päätimme ajella Hampuriin etsimään ruokapaikkaa. Sieltä löysimmekin ihanan italialaisen ravintolan missä söin suussasulavan annoksen lasagnea, nams. Sannille toki taas tuliaisia, pala juustokuorta ja patonkia. ;) Kaupungilla ihailimme upeita massiivisia kirkkoja ja miljoonakaupungin liikenneihmeitä (hyvää vauhtia vääntävät ruuhkankin keskellä, piti vaan menossa yrittää pysyä mukana..). Oma tie kohti Lübeckiä osottautui pian suhteellisen upeaksi valinnaksi. Iltapäivän ruuhka vai mikä oli kyseessä?! Etenimme etanan tavoin, kolmikaistaisella motarilla otettiin käyttöön piennarkin. Meillä oli radio koko ajan auki (Radio Nora :P) mistä hyvällä saksankielen taidollamme bongattiin sanat Hamburg ja Lübeck, meidän tie, onnettomuus ja mitä lie kaikkea. Argh ja hah. No, nopeasti tulikin kylttejä eteen, oli kierrettävä eri tielle, siitä emme perille tulisi pääsemään. Tuli vilkuiltua muutamaan otteeseen kelloa. Lopulta ruuhka helpotti ja pääsimme taas etenemään suht normaalia vauhtia, vain 2h siinä ruuhkassa tönötettiinkin ja sinä aikana liikuimme 20-30km! Hugh. Iltapäiväruuhka? Ei, onnettomuus jossain. Lübeckissä käytiin kahvilla ja jäätelöllä, ostettiin matkaevästä laivalle ja ah ihanaa kun palasimme autolle älyttömässä rankkasateessa, pistimme takapuolemme penkkiin, henkäisimme syvään ja auto käyntiin. *piuvvv* Voe. Uudestaan. *piuvvv* Ja sitten katsottiin a) kelloa ja b) laskettiin hitaasti sataan. :D Matkaa laivalle 150km luokkaa, aikaa kolmisen tuntia. Hätä ei ole sen näköinen, vai onko? Huhhuh, onneksi Jaakko oli vaan epähuomiossa jättänyt automaattivaihteisen auton D-asentoon kun pysähdyttiin ja eihän se käyntiin sitten lähde. ;) Matka Rostockiin taitettiin ihanaa vanhaa tietä pitkin ja pysähdyttiin mukavan näköisiin pikku kyliin matkalla ja aina sään salliessa käytiin kävelemässä. Rostockissa kävelimme vielä sen verran että Sannukka pääsi käymään kaikilla hädillä ennen pitkää laivamatkaa kotiin. Iltaposeeraus. Värjöttelyä alkavassa sateessa. Nätti paikka. :) Upeita kirkkoja piisasi. Korkeasta tornista osa. Rostockissa, pähee talo. Laiva, täältä taas tulemme.. Nythän matka tosiaan olisi pidempi, 30h laivalla. Pääsimme laivaan jo 23.30 kun viimeistään klo 01 sinne oli saavuttava. Ja siis lähtöhän olisi vasta viideltä aamutuimaan. Parempi noin, pääsi hyttiin nukkumaan. Laiva oli menomatkan sisaralus ja hyttimme oli samalla kasikannella mutta vastakkaisella puolella, kuusi koirahyttiä siellä näytti olevan kun hytin kartasta katsoi. Suhteellisen nopeasti painuimme koko matkalaisseurue untenmaille ja aamusta heräsimme vasta puoliltapäivin ja kun etsimme hyvin tuloksetta Sannille pissipaikkaa, oli pakko vaan antaa Sannin losotella mihin parhaimmaksi näki. Väittivät että laatikko olisi ollut kymppikannella, mutta ei siellä mitään ollut. :P Viimeksi loota oli kasissa, heti ovemme ulkopuolella. Väsyneet matkalaiset halailevat heti hyttiin päästyään. Seuraava päivä. Laivallaoloa takana jo reilu 12h.. Sannin kaunis nenä. Päivällä kävimme taas seisovassa syömässä ja toki ;) Sannille tuotiin taas murkinaa. Illalla katseltiin vain kelloa ja pelattiin lasten trivialia. Laiva tosiaan oli aika pieni ja liioin ei haluttu Sannia jättää pitkiksi ajoiksi hyttiin yksinään, toisaalta, illasta kun päästiin enemmän avomerelle tuuli yltyi sellaiseksi että nähtiin parhaaksi vaan maata sängyllä ja ajatella kauniita ajatuksia. ;) Sanni raukkakin aika pahoinvoiva, rassukka, ei varmasti ymmärtänyt miksi se kyseinen hotellihuone niin hytkyi ja vaappui. Tuliaisia seisovasta, sacherleivos. ..ja porkkanakakkua. Väsynyt Sannukka. Iltalepo Jaakolla ja Sannilla. Potkua trivialin peluuseen. Trivial, tuli tasapeli, pienillä tasoituksilla molemmin puolin. ;) Kiinalais-Nunnu. Illalla/yöllä keinutti paljon, tässä pieni onneksi nukkuu. Sanni oli aika pahoinvoiva ja haki paikkaa ja nuoli huuliaan. Rassukka. Niin se 30h vaan kului, keinumisen lomassa saatiin hieman nukuttuakin ja viideltä aamusta soi kello kun kuuden aikaan oli määrä olla satamassa Helsingissä. Pakattiin siis kamppeet kasaan ja Sanni iloisesti edellä hypellen suunnattiin autolle odottamaan että luukut avataan ja pääsemme kotimaahan hauskan reissun päätteeksi. Tullissa meidät pysäytettiin (vihdoin joku haluaa nähdä Sannin paperit!?), mutta mitä vielä, kolme tullihenkilöä käveli kohti, katsoi autoon ja viittoi jatkamaan matkaa. Eli ts, kuljetimme siis koiran läpi Saksan, Tanskan ja takaisin Suomeen ilman että ketään kiinnosti. Näin ollen tolleritutun pentu olisi helposti tuotu samalla Suomeen mutta eipä tuollaista voinut tietää, toisaalta, aikamoinen riski olisi tullut otettua, pennulla kun tosiaan ei rabies voimassa. ;) Nyt sitten vaan odotellaan mitä tuo Sanni-Oskar tullessaan, mutta ainakin oli hauska matka jos ei tällä kertaa tärpännyt pariskunnalla. :) Sannin kanssa oli ihanaa ja helppoa matkustaa, ihan joka paikassa, ei minkäänlaisia ongelmia sopeutumisissa tai missään. Meidän rakas Nunnu joka tosissaan nautti joka hetkestään kun sai olla ainoana koirana mukana hemmoteltavana.