.:. Aitoc's Avon - Lokakuu 2006 .:. 9.10.2006 Viime keskiviikkona oli vain Sannin toko, koska agin siirtyessä talviaikaan siirtyi Ilonan ryhmä Sannin tottelevaisuuden päälle. Muutama viikko nyt sitten Ilonalla taukoa ohjatuista treeneistä. Tokossa harjoiteltiin paikallaistumista (pysyi hyvin, oltiin piilossa), paikallamakuuta (pomppasi suorilta jaloilta jossain vaiheessa ylös eikä suostunut samaan paikkaan enää maahan, itse olin siis koko tämän ajan piilossa, kuulin myöhemmin). Uutena otettiin ohjattua noutoa. Vietiin merkille seisomaan kuono ohjaajaan päin, eli palattiin lähtöpaikalle mistä lähetettiin. Harjoiteltiin vain oikeaa puolta. Sanni pyrki jokaisella kerralla ensin noutamaan sen merkkipaalun, mutta toi aina alun pelleilyn jälkeen myös sen kapulan. ;) Hassu. Perjantaina täytin vuosia ja ajoimme mökille synttäreitä viettämään. Lauantaina oli kisat Liedossa, Alma ja Ilona jäivät mökille Jaakon äidin kanssa. Ensimmäinen rata oli Sannille ihan katastrofi, huh, vaikea se ei missään nimessä ollut, suhteellisen helppo, mutta sain Sannin tulemaan toisen esteen ohi (1 ja 2 esteet olivat suorassa linjassa :P), puomilta Sanni hyppäsi mun perään (tai tippui varmaan / liukastui), ja kepit ohjasin väärältä puolelta ekaa kertaa kisoissa, Sanni haki välin ihan oikein mutta vedin sen sitten (hämmästyin varmaan niin paljon ;)) pois ja siitä virhe. Aikaa tässä kaikessa tuhraantui kivasti. Nämä on nyt näitä mihin en itse halua sortua, jos menee hyvin tai huonosti kisoissa, mutta seuraava rata meinattiin jättää väliin, muutamasta syystä. Ensinnäkin noin itsepäisenä en taas Sannia ole hetkeen nähnyt, neiti vaan nauroi kun tultiin radalta pois (hah, onneksi oli edes hauskaa ;)), mutta se varsinainen syy. :( Sannin päälle kävi ihan yllättäen maliuros, hyökkäsi vaan suoraan niskaan kun käveltiin ohi. Sanni kiljaisi niin totaalisesti että liekö siksikin päästi irti. Omistaja vaan veti koiran rauhallisesti pois ja jatkoi jutustelua jonkun toisen kanssa kysymättä edes kävikö mitään. Katsottiin Sanni kunnolla läpi, ei reikiä (onneksi turkki on kauluksessa paksua), ensimmäisen radan putoaminen puomilta sai miettimään olisiko kuitenkin jossain pipiä, mutta se paskamaisin juttu on nyt se, että Sanni pelkää kuollakseen isompia sileäturkkisia koiria (jesh!) :( Toiselle radalle sain Sannin siis kantaa ja lähtöä odotellessa (oltiin ihan viimeinen) Sanni veti korvat luimuun, silmät aivan selälleen (pakokauhu) ja lähti vaan vetämään paniikissa pois. En aluksi tajunnut mistä oli kyse, yritin vain rauhoitella koiraparkaa, kunnes tajusin mikä koira lähti meitä ennen suorittamaan rataa: se samainen mali. Otettiin siis reilusti etäisyyttä ja heittelin Sannille nakkia suuhun minkä kerkesin aina kun se oli kunnolla eikä pelännyt. Fiilis ei ollut siis kovin kummoinen kun mentiin radalle, tästä syystä en varmaan jännittänyt, en ottanut paineita kuinka se menee, ja koin saman kuin ensimmäisten nollien aikaan; juoksen vaan ja keskityn, ja muu rata katosi siksi aikaa. Turhaan aina ajattelen 'siellä lopussa oli se vaikea kulma, kuinka selviämme siitä', pitää vaan mennä ja murehtia niitä silloin kun on aihetta. Rata meni ihan nappiin, Sanni irtosi hyvin putkiin, teki hankalalta tuntuvan keppikulman upeasti ja kun A'lla ensimmäisen kerran tajusin että ollaan lähellä puhdasta rataa, tein lopun vielä selvemmin (A'n alastulokontakti, hyppy, valssilla keinulle, mihin jäin hetkeksi hengähtämään ja lopun suora 2*hyppy, rengas, hyppy mentiinkin vauhdilla) ja maalissa en voinut kuin kiljaista ja kaapata Sannin syliin. Ajasta en tiennyt, se oli meille aika vaikea, mutta pääsimme reilulla kuudella sekunnilla ali. Ihmis/koiratungoksessa jouduin Sannia kantamaan, se ei yksinkertaisesti liikkunut, jos lähellä oli joku iso sileäkarvainen koira. :( Nyt vaan seuraavaan massatapahtumaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut, jos se on edelleen ongelma niin tehokuuri mukavien malien ja dallujen kanssa (dalmikset oli yksi paniikin paikka mm). Noususerti käytiin hakemassa Sanni sylissä, kättelyn ajan oli maassa ;), otettiin kuvat, ja ajettiin mökin kautta kotiin. Illalla synttärijuhlat kavereille (kiitos kun pääsitte paikalle :)). En osannut odottaa näin nopeaa nousua kakkosiin (reilu kuukausi ollaan kisattu) ja olen ilmoittanut Sannia nyt muutamiin kisoihin valmiiksi (ykkösiin siis, pitää soitella joka paikka läpi, huh), tavoitteena meille oli tänä vuonna yrittää saada nollat kasaan ja sen teimme. :) Kakkosluokan ihanneajat ja tekniikat ei meille vielä sovi, mutta menemme kuitenkin niihin harjoittelemaan, sillähän sen sitten näkee, millaisia radat on ja mitä on syytä treenata. Ainakin irtoamista ja nopeutta yritämme saada lisää. Ei sitä vielä ole sisäistänyt että kakkosissa ollaan (ja menin sanomaan joskus että kun Sanni nousee kakkosiin, alan kisaamaan Alman tai Ilonan kanssa, että.. :P), varmaan ekassa kisassa sen hiffaa. Ihana laji, siitä ei pääse mihinkään. :) Eilen iltakävelyllä otin Jaakko apuna muutaman kerran Sannin kanssa tunnaria (yhdellä kapulalla edelleen), järsimistä on vieläkin toisinaan ja pitää palata taaksepäin mutta kyllä se tästä. Kisailmoja voisi jossain vaiheessa heittää menemään.. 21.10.2006 Sitä saa mitä tilaa. Viikko sitten lauantaina oli meidän ensimmäinen kerta halliagissa, siellä kysyttiin heikkoudet, ne ongelmat mihin haluaa paneutua. Sanoin että nopeus on meille se vaikea, ei ylletä kunnolla maxi-aikoihin enää joka hyvin todennäköisesti johtuu pitkälti mun huonosta ohjauksesta. Eli tähän jos paneudutaan. Jep. Jo treeneissä saatiin vauhtia ihan eri tavalla kun kiinnitin huomiota paremmin omaan ohjaukseen; käsiin, kehoon ja käskyihin. Harjoiteltiin erikseen kontakteja mitkä meille oli pässinlihaa, nehän on Sannille ne helpoimmat, niistä emme ota virheitä.. Sunnuntaina 15. päivä oli kisa Tampereella, ensimmäinen kakkosluokan koitos meille. Treeni oli jäänyt mieleen hyvin ja kuumensin Sannia ennen lähtöä (tokokisassa suhtaudun Sanniin aika neutraalisti että itse kisaaminen olisi jeesh, tämä on jäänyt päälle myös agissa). Sanni oli into piukeena lähdössä, otin askeleen ja tyttö meinasi huitaista matkaan, uusi istukäsky, Sanni pysyi siinä pienen hetken ja pah, sinne läks. :D Koskaan ei ole ollut ongelmaa paikalla pysymisessä, treeneissä joskus. Ja nyt sitten. Tästä syystä en ehtinyt kunnolla mukaan, en saanut otettua oikeaa linjaa ja renkaalla (toinen este) Sanni kolahti hyvin pahasti niihin ketjuihin. :( Oli tulossa varmaan mun perässä kun en ehtinyt sanomaan estettä, ja käskyn käydessä liian myöhään Sanni kuuliaisesti pyrki sen suorittamaan. Seuraavat virheet tuli kepeillä (argh taas!), yhteensä kaksi kertaa ja siinä se sitten oli. Ensimmäinen hyl, ei kovin tyylikäs mutta kuitenkin. ;) Käytiin syömässä ja tultiin kokeilemaan mestaruusrataa. Tustustumisessa katsoin jo että saakeli tuosta ei muuten selvitä mutta hyvinhän se meni, myös ne kepit (niin, ei ollut oikea kisa, ohjasin väärältä puolelta..), mutta loppupuolella oli tiukka siksakhyppykuvio, viimeisenä muuri ja kadotin Sannin näkyvistä pieneksi hetkeksi, ja koska ei nähty toisiamme, Sanni tuli takaisin, ja hyppäsi sen edellisen hypyn uudestaan. :] Se oli tyylikäs hyl, vauhtia oli niin etten perässä pysynyt. Kyllä nauratti loppuradan ajan, ainakin meillä oli hauskaa! Tänään oli kisa lemmikkimessujen yhteydessä, olin aamupäivän siellä töissä, Jaakko toi Sannin. Rata oli helppo, saatiin siitä 10 ja alitettiin aika. Virheet tuli nopeuden takia, puomin alasmenokontakti (ja vielä menin kehumaan viikko sitten ettei niissä ole ongelmaa..) ja kepit (muutama hämmentynyt ärräpää). Tuo keppijuttu on niin outo. Mä ilmeisesti sählään sen lähetyksen, epäröin, tai jotain, kun treeneissä en vaan saa aikaan virhettä aloitukseen, lähetän sitten oikealta tai väärältä puolelta, läheltä tai kaukaa, ja kulmiakin muuttelen. Ei vaan voi käsittää. Selkeä ongelma siinä on kun joka kisassa tuppaa nyt siinä virhe tulemaan. Ei kiva. Miten sitä vaan treenaa, kun ongelma näkyy vain kisatilanteessa (jännitys purkaantuu just siinä?) Kakkosradalla ei tehty yhtään nollaa, aika jännä sinänsä kun rata oli sen verran helpon tuntuinen, ansoja siinä tosin oli ihan tarpeeksi. Kisoissa oli hauska olla töissä, otin aikaa ykkösten radoilla, pääsi ihan eri tavalla tutustumaan suorituksiin. :) Huomenna kisaamaan purinalle (tavoitteena saada kepit oikein) ja töihin lemmikkimessuille. Sannin tokossa oli viimeinen kerta keskiviikkona, tunnari meni vähän perseelleen (oma moga tosin, tehtiin Sannille sellainen suoritus mistä oli vaikea selviytyä), luoksetulo oikein hyvä, pysäytyksineen. :) Kaukkaritkin alkaa hiljalleen sujumaan paremmin, olohuonetreenistä on ollut apua. Keskiviikkoillasta tähän iltaan meillä on ollut ilo hoitaa Alman Buma-pentua ja oi että on ihana ja hyvin kasvatettu poika. Tuolla se joukon jatkona meni lenkeillä, totteli todella hyvin, ja lämmitti ihanasti jalkoja öisin kun nukuttiin. ;) Harjoiteltiin hieman seisomista ja paikallaoloa istuen ja oppii uskomattoman hyvin ja nopeasti kun vaan antaa selkeät ohjeet! Surkeaa oli luovuttaa poika takaisin Maijalle, mutta otamme todella mielellään ilopillerin uudestaan kylään heti kun vaan tilaisuus siihen saadaan! :) 22.10.2006 Tavoite saavutettu! Kepit meni oikein kerralla tämän päiväisissä kisoissa, siinä sivussa kaikki muukin osui kohdalleen. :) Keinu oli radalla peräti kahteen kertaan, lisäksi A, ja näiden kontaktit varmistin kunnolla ettei tule niitä tyhmiä vitosia. Se tietenkin maksoi aikaa, mutta ero kolmanteen sijaan oli melkein 6 sekkaa, sen olisi voinut ehkä saada nipistettyä mutta ei menty kuitenkaan riskillä (oltiin viimeinen pari joka radan suoritti). Tavoite oli meille puhdas rata, kolmosiin ei ole kiirettä. Radalla oli aikamoisia koukeroita ja muutamia ansoja, sai keskittyä kunnolla ohjaamiseen, mikä oli hyvä, etten saanut tilaisuutta jolkotella kentällä. Juosta sai myös kieli vyön alla, oikein hauska rata. Kepeille oli aivan avokulma ja siinä moni koira ottikin toisen välin, ohjasin Sannin väärältä puolelta (selkeästi kisoissa meille se oikea puoli..) ja _luotin, että hyvin se menee. Ja sinne pieni pujahti. Vauhtiakin on ihan eri tavalla jo kuin ennemmin. Lopussa oli revittelysuora minkä katkaisi keinu, tämä otettiin siis tarkkaan. Aivan älyttömän tyytyväinen olen Sannin suoritukseen (ja kerrankin myös omaani ;)) ja eikun eteenpäin kohti uusia haasteita. Huomenna on treenit (ollaan loppu lokakuu ja marraskuu poikkeuksellisesti eri ryhmässä) ja ensi viikonloppuna kahdet kisat. :) Ilona oli Jaakon mukana töissä puoli päivää, Alma on mökkeilemässä. Itse olin aamupäivän töissä lemmikkimessuilla (Sanni mukana) ja kisan jälkeen aina purkuun asti apuna. Raskas viikonloppu mutta parempi kuin sellainen 'pyörittelen sormiani ja mietin mitä teen' -viikonloppu. 29.10.2006 Lyhyesti ja ytimekkäästi kuulumiset: * Saatiin nousunolla eilisissä kisoissa. Sanni oli kolmas kisaaja luokassaan, Sannin jälkeen koirakoita vielä 22. Jännitys radan lähellä oli siis aikamoinen, Sanni aloitti ykköspaikasta ja sijoittui lopulta kolmanneksi mutta sehän riitti. Mäntsälässä satoi lunta ja lumipöpinä koirana Nuppu vetikin pihalla ja odotellessa muutaman kunniahypyn. ;) Rata oli selkeä ja kiva, ainoastaan kämmittiin renkaalla mihin tuhraantuikin aikaa mukavasti kun Sanni jäi siihen (taas) kiinni ja jäin katsomaan ettei vaan käynyt mitään. * Tänään kisoissa törmäsin Sanniin! Olin niin hämmentynyt A'n jälkeen kun katsoin Sannin hyppäävän kontaktin yli ja tämän takia hukkasin Sannin sadasosamillisekunniksi taakseni, argh, mikä moga, kun jatkoin matkaa oli Sanni mun edessä ja vaikka pyrin loikkaamaan ohi, jäi pienen tassu mun jalan alle. Reppanaa. :( Otin sitten femman siitä ja tarkistin ettei jää kammoja tai mitään (kosketus), tämän jälkeen putki, hyppy ja kepit, ja mulla pasmat ihan sekaisin törmäyksen jäljiltä, epävarmuus heijastuu tosiaan nimenomaan kepeille, eli väärä välihän se taas oli ensin. Loppurata hyvin, sain koottua itseni, yhteen ansaan meinattiin sortua mutta sain kiljaistua Nupun tilanteesta pois. ;) Nollat olisi saatu muutenkin unohtaa, ihanneaika oli 40, eli ei meidän luokkaa ja voittajakoirat väänsi sellaista vauhtia että oksat veks! * Viikko sitten maanantaina suhteellisen vaikea mutta oikein kiva rata agissa (Sannin treeni), paljon hyviä vinkkejä saatiin taas ja jouduin itsekin koville kun kehoitettiin vaan juoksemaan kovempaa, heh. Pihalla oli hurja myrsky, mikä onni olikaan olla hallissa. * Keskiviikkona Ilonan agissa valssikujaa ja välistävetoja. Ilona on tosissaan parantanut hurjasti suorituksiaan ja ylpeä saa olla! :) Kepitkin menee jo paljon varmemmin. Parin viikon päästä mahdollisesti epävirallinen kisa ellen saa päähäni lähteä Sannin kanssa kisaamaan toisaalle. Almaakin voisi epäviralliseen viedä, näkeepä ainakin missä oikeasti mennään, treeneissä menee hyvin, mutta ei olla oltu kentällä nyt niin että olisi muita (muuta kuin omia tassukoita). Tytöt on vähän nyreissään kun mulla on koulukiireitä ihan tolkuttomasti, tenttiviikosta just selvittiin ja uutta jaksoa ollut nyt viikko ja viisi isoa projektia alla, huh. Agikentälle en ole siis päässyt ylimääräisiä treenejä ottamaan, kotona ollaan sitä vastoin harjoiteltu mm tokoa jokaisen tassukkaan kanssa. (lokakuun päiväkirja muutettu lokakuuksi tammikuun sijaan, heh, sattumalta huomasin pikku virheen ;)) 31.10.2006 Sannin agitreeni eilen, oli valssi- ja keppiharjoitusta kovasti, hieman pienempiä radanpätkiä. Meille just sitä mitä kaivataan. Valssit meni ihan jeesh muuten mutta minä teen liian pitkiä kaarroksia ja pysähtelen turhaan, tästä johtuen Sannikin tekee pitkää kaartoa. Niinhän se menee, ohjaaja niihin hölmöyksiin on pääsääntöisesti syypää. Kepeille milloin mistäkin suunnasta, hyvin Sanni hakee _ellen epäröi, epävarmuus ja huono ohjaus näkyy heti Sannin hiipimisenä väärään väliin (saakeli kun sen ihan näkee että nyt Sanni ei ihan tiedä mitä siltä haetaan ja aina silloin menee väärästä kohdin - hiipiminen, myös kisoissa havaittu ongelma). Positiivista on se, että vihdoin saatiin treenissä aikaan kisamainen epävarmuus ja nyt siihen voi ehkä hiljalleen paremmin puuttua (tilan antaminen, käsky ajoissa ja kannustus kannustus kannustus!). Sannille treenikerta olikin mielenkiintoinen, koska ensimmäinen pieni rata mentiin mamin kanssa, toinen pieni rata Tarjan kanssa (Ronjan ja Rillan omistaja, meidän ex-kouluttaja), ja kolmas pikkurata ensin Tarjan ja sitten mun kanssa. Tämä järjestely siksi, kun ensi sunnuntaina on kisat ja samaan aikaan on pentunäyttely ja pahasti vaikuttaa siltä että aikataulu saattaa mennä ristiin. Sanni pääsee siis mahdollisesti radalle lainaohjaajan kanssa. Hauskaa oli katsoa sivusta Sannin porhallusta Tarjan kanssa, muuten meni ihan jeesh mutta keppien aloitus tökki aika paljon (se kuuluisa epävarmuus..) ja onhan Sanni aika erilainen kuin esim Ronja, nyt näin sen itsekin että Sanni on oikeasti todella hidas ja rauhallinen! :D Sotasuunnitelma on että ajasta ei väliä kisassa, yrittävät puhdasta rataa. Aikataulu varmistuu nyt joskus tässä viikolla, saas siis nähdä kuinka käy. :)