.:. Aitoc's Avon - Heinäkuu 2007 .:. 24.7.2007 Virtuaalihiljaiselo vain jatkuu.. Ilona kävi viime torstaina silmäpeilauksessa Kirkkonummella ja sydämentykytyksistäni huolimatta aivan terveet silmät oli kaikin puolin. :) Ihana pieni tihrusilmä oli sitten meidän kaverina loppuillan, hassu. Ollaan tapailtu koirakavereita, tutkittu edelleen alati jatkuvia upeita lenkkimaastoja (joista hyvänä voi mainita tällä haavaa kokkokallion mistä ei muuten ole kovin helppoa päästä alas 'päästetään tytöt uimaan, on niin kuuma', joo, just ;)), ja vain nautittu elämästä maalla. Kaikenlaiseen ylimääräiseen sitä saakin tottua pitkien työmatkojen ja lähikaupan katoamisen lisäksi; en ole varmaan koko elämäni aikana nähnyt näin suurta kirjoa erilaisia ötököitä mitä täällä on (iyh, ja mä kun niitä niin rakastan, mm kymmeniä minihämähäkkejä mukana kantavaa äitihämähäkkiä). Vilkullekin yritettiin pentuja mutta luonto päätti toisin. :) Otatettiin proge perjantaina, tulos 1.2, seuraava proge maanantaina jolloin Vilkku jo hieman näytti merkkejä tärpeistä. Yllätys oli suhteellisen suuri kun arvo oli jo 18.0! :D Vasta tiistai-keskiviikon tienoilla Vilkku oli todella halukas touhuun, kokeiltiin vaikka proge muuta väittikin, mutta ei siitä mitään tullut. :) Astumista ei päässyt tapahtumaan. Liekö uros oli liian kokematon, kenties päivät vaan oli tosiaan niin ohi, turha sitä on sen enempää spekuloida. Tätä se on kun elävien olentojen kanssa on tekemisissä, koskaan ei voi tietää. Sanni ja Ilona pääsevät käymään pitkästä aikaa agikisoissakin. Treenaamaan ei olla päästy (kiitos työaikojen), että saas nähdä mitä siitäkin taas tulee. Viikko sitten tiistaina kävin treenailemassa muutaman hassun tunnin unilla ja oli se aika hapuilua välillä kun yritti miettiä olenko kala vai leijona. ;) Tänään jäätiin torkkumaan kotiin ja tehtiin treenin sijaan mukava kävely omassa metsässä. TollerShow'hun ollaan menossa isolla porukalla; omat hassut pääsevät kehään, sen lisäksi yhtä vajaa kaikki kasvatit. :) Tosi hienoa saada melkein kaikki kokoon. Punaturkkejakin niin runsas osaanotto että varmasti viihtyy hienosti koko pitkän päivän. Sen jälkeen pitääkin jo viedä tyttöjä hiljalleen hoitopaikkoihin, lähdetään Jaakon kanssa kahdeksi viikoksi reissuun. Kyllä tässä lomaa jo hieman kaipaakin. 29.7.2007 Aamulla kisakamppeiden pakkauksen yhteydessä tuli soitto "Lähdetkö töihin?", hetken mietin, mutta soitin sitten kuitenkin takaisin, jos vuoro on auki, lähden. Ts, sinne meni ne kisat mitä on kovasti odoteltu. ;) Tytöt ajoivat mun kanssa Hyvinkäälle, Jaakko haki ne sieltä ja vei faijalle. Hätä ei ollut sen näköinen. Ilona the rokkimakkara sai olla vaan poissa esteiden luota (ei tuota tättähäärää viitsi muille antaa, se on aika, noh, hauska tapaus mitä (myös) agilityyn tulee :D), mutta Sanni pääsi jälleen Verkamon Tarjan ohjaukseen. Olin töissä illalla kuin tulisilla hiilillä, jännitin ihan hurjasti taas Sannin menoa. Pieni kun voi kanssa keksiä mitä vain. Yhtään ei auttanut se kun Tarja kertoi Sannin tehneen Sannimaisen tempun ja pistäneen jarrut pohjaan lenkillä "Haluan takaisin turvalliseen paikkaan, missä mami on..". Rassukkaa. No, lihapullilla tilanne ratkesi, kumma juttu. ;) Kun sitten soitto vihdoin tuli, en ollut uskoa korviani. Jaakolle vielä justiinsa ennen nauranut puhelimessa että onkohan se karannut kehästä, tai jos se ei ole liikkunut ollenkaan. Mitä vielä! Edelleen Tarja, ihan älyttömästi kiitoksia. Koko 50km työmatkan ajoin leveä virne naamalla kun ajattelin pientä kultarakasta menemässä iloisena pitkin rataa, ja tehden nollaradan! Ihanneaika oli ylittynyt ihan hitusen, mutta nyt on ensimmäinen SM0 kasassa! :') Kyllä kannatti yöllä vielä kolmen aikaan kiroilla varastossa että missäs se kisakirja on, ja kyllä kannatti ottaa töitä vastaan ja luojan kiitos Tarja soitti mulle töihin että miten olisi.. :) Ei tuosta kauniista punanenästä voi kuin olla onnellinen ja ei pieneen voi olla kuin tyytyväinen. Seuraavia kisoja katsellaan sitten syksylle, toivottavasti johonkin pääsisi eikä työt sotke kuvioita. Piullekin kun sen siirron saisi kakkosiin, menisi helpommaksi, kaahailu ei ole meidän alaa, tiukkoja mutkia ja haltuunottoja sen olla pitää. ;) Onnea myös Tarja Rillan nollasta vielä kertaalleen, samoin Satu Alman Helmi-äidin nollasta. Hieno päivä ollut Nummelassa tänään.